Oppimispäiväkirja - Markku - päivitetty 24.4.

Olen päässyt näkemään levytuotteen valmistusprosessin etenemistä alusta alkaen. Työpaikassa valmistetaan mm. myymäläkalustoa, johon yleensä valmiina tekniset piirustukset. Kalusteita tehdään järjestyksessä ensin kaikki osat valmiiksi(maalaus yms.), jotka sitten kasataan.

Sirkkeli ja levyn leikkuu on jo tullut tutuksi. Koulussa on opetettu perusteet sirkkelistä. Töissä työskentely sirkkelillä on tullut tehokkaaksi ja tarkaksi. Jatkuvasti oppii tekemään asioita paremmin ja ottamaan huomioon asioita, jotka tulevat vastaan myöhemmissä työvaiheissa. Suurien levyjen kanssa on hankalaa miettiä kuinka saada levystä mahdollisimman paljon irti vähällä hävikillä.

Cnc-konetta olen käyttänyt melko paljon ja melko itsenäisesti. Koneella pystyy työstämään kahta kappaletta peräjälkeen, esimerkiksi kaapin kummatkin sivut saa tehtyä yhdellä ajolla. Koneistusohjeet löytyy valmiina ja loogisesti talletettuna, joten ne on helppo löytää ja avata. Cnc-koneistuksessa tulee myös huomioida levyjen syysuunnat ja levyjen "paremmat" puolet.

Pääsin tekemään ensimmäisen itsenäisen työn. Työ oli hyllyjen valmistus. Työssä tuli myös tutustuttua levyn listoitukseen ja listojen viimeistelyyn.

Trukkiakin on tullut ajettua, mutta siinä ei varsinaisesti ollut uutta, koska olen trukkikortinkin ajanut.

Itsenäistä työskentelyä

Toisella viikolla olen alkanut tehdä töitä oma-aloitteisesti ja varsin itsenäisesti. Olen myös saanut tehdä pieniä tilauksia, joita työnjohto on tuonut.

Pääsin pakkaamaan valmiita töitä, jotka sitten kuljetettiin työmaalle rekalla. Kalusteiden pakkaus ja kuljetus vaikuttaisi olevan kohtuuttoman kallista. Solumuovi, johon tuotteet kääritään, maksaa noin 500€ per rulla. Ensimmäiseen lastilliseen kului about rullallinen. Työmaalla kalusteet vietiin niille kuuluville paikoille, mutta lopullinen asennus jäi tehtäväksi myöhemmin.

Maalaus on tiedettä

Maalausmaailmaan sai kurkkauksen, kun pääsin maalaamaan lastenkalusteeseen tehdyn korjauksen. Maalin väri oli vihreä ja sen sekoittaminen ..tiedettä.. Ilmeisesti lopullisessa seoksessa ei ollut kovetetta. Joten sain jättää (pienen) maalipurnukan auki siksi aikaa kun maalattu maali kuivui, jonka jälkeen maalasin uuden kerroksen. Maalaus ei tunnu aina sujuvan parhailtakaan työntekijöiltä. Eräässä valmiissa työssä petsattu ja lakattu pinta hilseili. Siinä sitten pähkäiltiiin, että johtuuko hilseily petsistä vai lakan paksuudesta ..vai jostain ihan muusta. Tapaus korjattiin liimaamalla työhön ohut maalattu mdf-levy. Tulevaisuudessa tehtäviin tuotteisiin ongelmakohtaan tehtiin pieni muutos, jolla vastaavat tapaukset vältetään.

Asiansa osaava maalari on ollut pois tämän viikon. Häntä on korjannut eräs perusjamppa, joka on kyllä tuurannut maalaria, mutta ei työskentele maalarina. Hän sanoikin minulle, että harrasta hieman laaduntarkkailua maalausjäljessä. Ja maalausjäljessähän löytyikin virhe. Muutamasta lakatusta ovesta oli suojana käytetty teippi repinyt hieman lakkakerrosta pois.

Saaran oppimispäiväkirja - osat 1, 2

Työharjoittelublogi

Osa 1, 22.4.2013

Olen nyt reilut puolitoista viikkoa ollut työharjoittelussa Planexilla, Konalassa. Menen töihin yhdeksältä tai joskus jopa kahdeksalta ja teen keskimäärin seitsemän tunnin päivää. Planex vamistaa messukalusteita, kuten osastojen seiniä ja kaappeja, sekä tuotteita esimerkiksi Elisan myymälöihin. Materiaalina käytetään enimmäkseen MDF-levyä, ja tukirakenteissa myös kertopuuta, sekä muita levytuotteita kuten normaalia ja melamiinipinnoitettua vaneria. Planexiin kuuluvat myös pintakäsittely ja lähettämö, sekä kuvankäsittely ja paino, joissa valmistetaan mainoskuvia esimerkiksi Intersportille. Aterian syön rakennuksen työpaikkaruokalassa, mikä on huomattava parannus entiseen.

Tilat ovat siistit ja laajat, mutta vasta kehittymässä. Laitteita on tullut lisää aivan viime aikoina, ja sirkkeli ja prässi ovat käytetyimmät työvälineet, jos käsikoneita ei lasketa. Jaan työpisteen työnohjaajani Jounin kanssa, joka on onneksi kärsivällinen ja ammattitaitoinen. Kysyn Jounilta, mitä teen, ja joskus autan häntä hommissa tai sitten rakennan omaa kalustetta valvovan silmän alla. Lähes kaikki tehtävät työt ovat asiakastöitä, joten Jounilla on vastuu minunkin työstäni.

Planex valmistaa levytuotteita, mikä on minulle melko uutta, sillä olen käyttänyt materiaalinani lähinnä puuta. MDF-levy on sikäli kiitollista ja helppoa, että voin unohtaa syysuunnat ja kuviot, ja kaikki tietenkin maalataan lopuksi. Huonona, tai uutena, puolina ovat levyjen valtava koko ja tuskainen raahaaminen ja kääntely. Ja onhan puu kauniimpaa ja jalompaa kuin MDF-levystä tehty hienoinkaan tuote voi koskaan olla. Pintakäsittelyssä pitää MDF:n kanssa olla kuitenkin huolellinen, sillä siinäkin kaikki pintaan jääneet virheet näkyvät välittömästi.

Planexin motto on usein "mitä helpompi, sen parempi". Rakenteisiin koetetaan löytää mahdollisimman helppoja ja edullisia ratkaisuja niin, että ne silti kestävät lukuisia käyttökertoja ja kuljetusta. Olen oppinut, että nykyään tehdään todella hyvää liimaa, koska monet rakenteet kootaan vain liiman ja prässin, tai liiman ja teipin (!) avulla. Suuret 2 x 1 -metriset seinät koostuvat kertopuutaustarakenteesta ja päällyslevystä, ja nämä yhdistetään toisiinsa usein liimalla ja prässäämällä suuressa prässissä. Pienempiä kappaleita, kuten tekemääni läppärihyllykköä, ollaan koottu muun muassa laittamassa jiireihin vain liimaa ja teippaamalla runko huolellisesti kiinni. Puristusvoima on maalarinteipissä oikein käytettynä yllättävän suuri, ja liima on vahvaa ja kestävää. Jos halutaan enemmän tukivoimaa, voidaan käyttää naulapyssyä tai lamelloja, ja tietenkin ruuveja.

Jokaisessa puusepänfirmassa lienee omat keinonsa tehdä "oikein". Luulin osanneeni käyttää sirkkeliä melko hyvin, mutta opin taas uutta. Suurien levyjen sahaamisessa on tietenkin oma haasteensa, kun kappaleita pitää liikuttaa kelkan mukana ja hallita joka puolelta, mutta minua myös ehdottomasti kiellettiin menemään kelkan oikealle puolelle tekemään halkaisua. Kuulemma se on ehdottoman epätyöturvallista, ja mieluummin ohjaan kappaleet halkaisuvastetta vasten kelkan vasemmalta puolelta, ojentaen käteni teräsuojuksen yli. On kyllä ihan totta, että en voisikaan siinä työntää kättäni sirkkeliin, koska teräsuojus estää kaikki sellaiset toimet, ja tuokin työtapa on hyvä ja selkeä. Mutta tapoja on näemmä monia… 

Jatkan tästä taas kun ehdin!

-------------

Osa 2, 19.5.2013

Kiireiden takia en ole ehtinyt paljoa blogata, mutta koitan nyt loppupuolella päivittää vielä ahkerammin. Harjoittelua on vajaa pari viikkoa jäljellä (sain pari päivää vapaaksi kun lähden Lappiin), ja sen jälkeen pääsin vieläpä töihin juhannukseen asti! Oikealla kymmenen euron tuntipalkalla. Koomista alkaa tehdä samaa duunia yhtäkkiä palkallisena, mutta ehkä se antaa vielä lisää motivaatiota kaikkeen. Pitääkin etsiä verokortti.

Työt ovat menneet hyvin - olen kasannut kaappeja, hionut, viistänyt, sahannut osia… Joskus pitkästyttävää, mutta usein ihan viihdyttävää hommaa. En usko, että jaksaisin kovin pitkää aikaa elämästäni viettää Planexin kaltaisessa paikassa, mutta täällä työskenteleminen on hyvää harjoittelua. Opin jotain levytuotteista ja kasaamisesta, ja ennen kaikkia taitoja, joita tarvitsen ihan missä vain minne menen töihin. Kuten: miten tämän materiaalin voisi käyttää pienimmällä hävikillä? Onko nyt tarpeen tehdä tarkkaa työtä vai sinnepäin? Mikä olisi nyt hyvä työjärjestys? Onko tämä katkaisulista selkeä? Miten nyt kokoaisin tämän tuotteen? Osaanko käyttää tätä laitetta turvallisesti?

Viimeisin kysymys on sikäli tärkeä, että meillä kävi ikävä ja kamala työtapaturma. Työntekijä Jouni, jonka kanssa olen tehnyt duunia ja joka on melko osaava puuseppä, katkaisi sormensa sirkkelissä. En onnekseni ollut paikalla, mutta jälki oli kuulemma kauheaa, ja kun tapasin Jounin jälkeenpäin, oli hän hyvin maassa ja pelästynyt. Enkä ihmettele, oikean käden nimettömästä lähti ehkä puolet, ja ympäröivissä sormissa oli myös vammoja. Se laittoi miettimään työturvallisuutta ja keskittymistä. Toisaalta harvemmalta puusepältä lähtee sormia, ja turvallisuuteen voi aina itse vaikuttaa. Jokainen koneella ajo on erityinen tapahtuma, jossa pitää joka kerta varmistaa, että tekee oikein ja tarkasti. Väsyneenä ja hankalissa pitää olla erityisen varovainen, eikä riitä, että on 95-prosenttisen huolellinen. Prosentin pitää lähennellä sataa.

Joka tapauksessa tämä on ammatti, jossa huonolla onnella jotain voi käydä. Toivottavasti minulle ei koskaan käy noin. Eikä minulla varmastikaan käy sellaista (hyvin suhteellista) tuuria, että menettäisin oikean käden oikeanpuoleiset sormet, jotka ovat ne, joita en tarvitse bassonsoittoon. Koko ajatus ahdistaa ja värisyttää! Mutta moni ammatti on osin vaarallinen, ja tiesin sen toki ennenkin, mutta tämä tapaus sai minut huomioimaan asian hyvin konkreettisella ja henkilökohtaisella tasolla. Parasta, mitä voin Jounin eteen tehdä, on pitää itseni kokonaisena ja ajatella aina ensin työturvallisuutta.

Työharjoittelu on ollut loistavaa opetusta, ja on hienoa, että sitä painotetaan paljon koulussa. Töissä on pakko oppia, se ei ole enää koulua, ja siellä myös näkee, mihin on ryhtymässä. On omituista tulla takaisin kouluun syksyllä, kun paikat ovat enemmän sekaisin ja ihmiset vähemmän tosissaan… Ja laitteille suuremmat jonot. Odotan jo seuraavaa työharjoittelua ja kaikkia tulevia työpaikkoja! Olen myös vakuuttunut siitä, että tämä on yksi niistä töistä, joita elämässäni haluan tehdä.

Ehkä vielä palaan joihinkin konkreettisempiin opetuksiin, joita olen työharjoittelusta saanut, ja jotka on hyvä muistaa tulevaisuudessa:

Hyvä sahaus ja oikeat mitat ovat tärkeimpiä osa työtä. Toisaalta, joskus millin erolla ei ole mitään väliä - pitää vain tietää, koska on ja koska ei. Työkalut kannattaa pitää järjestyksessä, kunnossa ja puhtaina, niin ärsyttää vähemmän. Työkaverit ovat suurimpia syitä siihen, miksi töissä on joko loistavaa tai kamalaa, joten kannattaa panostaa ihmisiin ympärillä. Terää pitää aina kunnioittaa, hiomapaperista sirkkeliin. Nukkuminen on tärkeää, mutta jos se ei aina onnistu, ylimääräinen keskittyminen, kahvi ja hyvä fiilis korjaavat paljon. Jos alat nähdä unia hiomisesta, pidä pieni loma. Älä kolhi kulmia. Kitti on ystävä. Ole selkeä maalareille. Nosta ja laske selkä suorassa. Jos et uskalla, pyydä apua. Jos jokin on liian painavaa, pyydä apua.

Seuraavaan kertaan!