Taulunkehysten jiiraus (Kaisa)

Suorakulmaisen työn, esimerkiksi kehysten valmistuksessa, käytetään kyseessä olevaa liitostyyppiä. Näin ollen, kehyksen puitteet sahataan päistä 45:n asteen kulmaan. Kehystä koottaessa puitteet muodostavat suorakulmion. Jiiriliitoksen voi toki tehdä vaikka kuusikulmaiseen työhön, mutta silloin sahauskulmat eivät ole selviö.

Tässä tehtävässä paneudun muotoonjyrsityn ja kyntteelisen taulunkehyksen jiiraamiseen. Kyntteen sisämitat ovat ratkaiseva tekijä jiirinkulmien onnistumisen ohella.

Puitteen muoto.

Sahaus onnistuu kääntämällä sirkkelin terä 45 asteen kulmaan tai käyttämällä kulmavastetta. Itse käytän tässä jiirauksessa kulmavastetta johtuen kappaleen korkeudesta, 75 mm. Kulmavastetta käytettäessä on tarkistettava sahattavan jiirin kahdella testipalalla: molemmat sahataan samalla asetteella ja sitten yhdistetään kuten jiiri yleensä ja mitataan suorakulmalla. Kulman pitäisi olla nyt tasan 90 astetta.

Testipalat testissä

Kappaleen on pysyttävä myös suorassa sahauksen aikana. Tässä tapauksessa toista päätä jiiratessa kappale pysyy suorassa ilman apupalikoita, mutta toista sahatessa kappale on vinossa suhteessa pöytään ja vasteeseen. Tämä aiheuttaa kulmien vääristymiä. Tarvitaan apulevy.

Auttava levy

Itse jiiraus menee näin:

I. Puitteen toinen pää sahataan 45: n asteen kulmaan.
II. Kappale käännetään
III. Jiiri sahataan toiseen päähän silmällä pitäen valmiiksi piirrettyä merkkiviivaa. Tarkkaile myös sormien etäisyyttä terästä.
IV. Stoppari paikoilleen ja sama puitteen vastapäiselle puitteelle

Vastakkaista puitetta jiiratessa ei kuitenkaan tarvitse tehdä kohtaa III, koska stoppari on jo asetettu paikalleen.

Sammuta sirkkeli aina asetetta vaihtaessa, jotta vältytään havereilta. Käytä myös kuulosuojaimia. Pidä kappale napakasti vasteeseen tuettuna, ettei se pääse liikkumaan liikoja.

Jos kappale ei pysy suorassa jiiratessa, syntyy muun muassa tällaisia rakoja:

Lamelliliitos - Miska

Lamelliliitoksessa käytetään lamelloja, jotka ovat soikean muotoisia ja litteitä paloja. "Kolot" paloille tehdään lamellijyrsimellä. Lamelliliitos on hyvä esimerkiksi jiiri-liitoksessa ja kun korjataan liimalevyä. Liimalevyä korjatessa lamelloilla on hyvä kohdistaa lisättävä pala oikealle paikalle. Lamelliliitoksen teko ei ole hirveän vaikeaa. Jos teet liitosta ilman kulmaa, säädät jyrsimen vasteen "nollaan". Vasteessa on merkki reiän keskikohdalle joten sen avulla voit kohdistaa reiän. Jos teet jiiriliitosta, niin säädät vasteen samaan kulmaan kuin mikä kappaleessasi on joten reikä tulee suoraan. Kun olet jyrsinyt kappaleisiisi reiät, kannattaa kokeilla että osat istuvat hyvin ennen kuin liimaat ne. Jos ja kun ne istuvat hyvin ja olet valmis liimaamaan niin kannattaa muistaa olla nopea sillä lamellot turpoavat melko nopeasti kostuessaan liimasta, sen jälkeen on vaikea enään alkaa korjailemaan. Lamellijyrsin on mielestäni melko turvallinen laite. Yksi tärkeä asia laitetta käyttäessä on muistaa pitää sitä paikoillaan erittäin lujasti, sillä se liikahtaa hyvin helposti.

Lamellijyrsin ja erikokoisia lamelloja :

Puun hiomisesta - Mikke

Puun hionnan päällimmäinen tarkoitus on tasoittaa puun pinta virheistä ja puun aikaisemmassa työstössä syntyneistä jäljistä, tavoitteenaan saada pinnasta kauniin sileä ja tasainen. Hiominen tapahtuu yleisesti puutuotteen viimeistelyvaiheessa käyttäen erilaisia hiomakoneita ja/tai käsin hiomapaperilla hioen, riippuen tietysti käsiteltävästä tuotteesta.

Hiomisessa tärkeää on muistaa hiomissuunta eli hionta on toteutettava puun syiden mukaisesti. Etenkin käsin hiotessa tämä on tärkeä muistaa. Hiomisessa käytetään eri karkeusasteisia hiomapapereita. Yleisimpiä karkeuksia ovat 80p, 100p, 120p, 150p, 180p, 240p, joista 80p on karkein ja vastaavasti 240p hienoin. Puun hiomisessa edetään karkeasta hienompaan. Tällöin puun pinnassa olevat virheet ja jäljet poistuu kaikkein parhaiten. Hiomapaperin karkeudessa täytyy ottaa myös huomioon käsiteltävänä olevan puutuotteen pintakäsittely. Esim. Aluksi 150p:llä käsitelty pinta on tarpeeksi hyvä petsaukselle tai lakkaukselle, jotta aineet tarttuvat pintaan. Tämän käsittelyn jälkeen sen voi välihioa hienommalla 240p:llä.

ERILAISIA HIOMAKONEITA (koulussa yleisesti käytetyt)

Nauhahiomakone:

- soveltuu hyvin muotoiluun
- kätevä pienien puutuotteiden käsittelyyn
- tehokas ja nopea suurempien pintavirheiden poistoon

Epäkesko hiomakone:

- käytetään paljon isojen pintojen hiomiseen, silloin kun puutuote on jo kasattu kokoon
- oikein käytettäessä tulee hyvää tasaista jälkeä

Leveänauhahiomakone:

- soveltuu hyvin pitkien puukappaleiden viimeistely- ja välihiontaan
- takaa erittäin tasaisen jäljen

Käsin hiominen:

- viimeistelyssä paras ja yleisin käytetty toiminto
- tarkka ja kätevä ahtaiden paikkojen hiomisessa


Viimeisessä kuvassa alhaalla omat taidonnäytteeni hiomisen tuloksista...


Kiitos, tack, gracias!

SORVAUS (jaakko)

PUUSORVI

Sorvaamalla saadaan pyörivään kappaleeseen ulko-ja sisäpuolelle uurteita sekä eri muotoja. Sorvin nopeus säädetään taljojen ja vetohihnojen avulla.  

Sorvaamalla voi tehdä esimerkiksi kuppeja tai rasioita, sekä lieriöitä kuten baseballmailoja tai tuolinjalkoja, mitä vain keksiikään.

SORVIN OSAT NÄKYVÄT SIVUN POHJASSA

YLÄOTE

Sorvattavaan kappaleeseen tehdään vääntökärki, 
joka pitää kappaleen kiinni pääkarassa.
Raaemmassa sorvauksessa käytetään yläotetta, jossa
terästä otetaan yläpuolelta kiinni kuvan mukaisesti. Talttatuki (kuvassa terän alapuolella) auttaa taltan hallitsemisessa.

ALAOTE

Puun tarkemmassa työstössä taltasta otetaan alaote. Sorvattavan kappaleen keskipiste, tulisi olla suurin piirtein sorvaajan kyynerpään kohdalla.

AIHIOT

KYNÄN SORVAUS

Aloitimme tekemällä pähkinäpuun jämäpalasta kynälle aihioita joihin porasimme reiät pylväsporakoneella. Liimasimme aihoiden sisälle ''holkit'' jotka pitävät aihiot sorvissa paikoillaan. Kaikki kynän sorvaukseen vaaditut osat tulivat kynänsorvaus setin mukana (paitsi kynän aihiot).

Seuraavaksi kiinnitimme aihiot setin mukana tulleiden osien avulla sorviin ja aloitimme sorvauksen. Aloitin suoraan alaotteella koska työ oli tarkkaa.




Sorvasin aihioita aluksi hieman, ja lopulliseen paksuuteen vedin hiomapaperilla (hiomapaperien karkeudet: 120, 150, 180, 240). Seuraavaksi laitoin vahan aihioihin, ja lopuksi kiillotin aihiot farkkukankaan palalla.

                            



Lopulta puristimme kynänsorvaus setin mukana tulleet kynien osat kiinni aihioihin,
holkkien sisälle ja kynä oli valmis.

1. Runko
2. Johteet
3. Työkalutaso
4. (Rungon alatuki-poistettu nykyisistä malleista)
5. Kara ja vääntökärki
6. Karan lukitus
7. Jarru
8. Hihnapyörä
9. Hihna
10.Hihnan suojus
11.Talttatuki
12.Talttatuen korkeudensäädön lukitus
13.Talttatuen poikittaissäädön lukitus
14. Talttatuen pituussäädön lukitus
15.Siirtopylkkä ja keskiökärki
16.Kiertopyörä, keskiökärjen pituussäätö
17.Keskiökärjen säädön lukitus
18.Siirtopylkän lukitus
19.Moottori
20.Käynnistin




Jaakko Hakola (s12vpub1)

Viikkotehtävä vko9

STADIN AMMATTIOPISTO                                                                                 20.2.2013

TEKNIIKKA JA ASENNUS

PUUALA

 

1. Selosta oikohöyläyksen tarkoitus.

2. Selosta oikohöyläyksen tekeminen käsiotteita myöten (lähes pikkutarkasti.)

3. Jos oikohöyläyksessä tulee haukkaus työstettävän kappaleen loppupäähän missä vika ? Selosta.

4. Jos oikohöyläyksessä tulee haukkaus työstettävän kappaleen alkupäähän  missä vika ? Selosta.

5. Kuinka saadaan hieman kaareva (jalkava) kappale ja missä sitä tarvitaan ?

6. Jos oikohöylä ei ota työstettävän kappaleen loppupäästä, mistä säätäisit ja miksi.

7. Milloin tarvitaan esioikaisua ja miksi ? Miten se suoritetaan ?

8. Selosta tapaturman vaaraa aiheuttavat kohdat ja kuinka ne voidaan välttää.

Tehtävä palautetaan blogiin viimeistään 3.3.2013

Ristin teko - Kimi

Valitse mahdollisimman oksatonta lankkua. Katkaise kaksi kappaletta ja höylää molemmat saman paksuisiksi ja levyisiksi. Liitä kappaleet toisiinsa loveamalla puolet paksuudesta pois (leveys sama kuin kappaleissa). Liimaa kappaleet toisiinsa käyttöolosuhteisiin sopivalla liimalla. Mikäli haluat muotoja kuva tee seuraavaksi mallinne esim. koivuvanerista haluamaasi muotoon. MUISTA ETTÄ ITSE RISTI ON MALLINTEEN KOPIO. Tarkista että liitos kohdasta kappaleet ovat edelleen saman paksuiset. Kiinnitä mallinne RISTIIN esim. ruuvipuristimilla, muista että mallinne EI SAA heilua ja liian monta puristinta aiheuttaa tilan puutetta. Valitse KÄSIJYRSIMEEN oikea terä ja kopioi MALLINTEEN muoto itse RISTIIN. MUISTA OIKEAT JYRSINTÄ SUUNNAT JA ETTÄ MOKA KOPIOITUU HETI RISTIIN. OLE HUOLELLINEN. Itse en ollut joten kuulitte kirosanan ja että homma alkoi alusta. Pyöristykset voit tehdä myös PÖYTÄJYRSIMELLÄ ja sisäänpäin kuten kuvassa. Hio RISTI pintakäsittely kuntoon ja pintakäsittele. Kuvan risti pintakäsitelty vene lakalla. Ps. Kun mogaa siitä tulee susi. Yksikin riittää ;-)

Monikarapora - Saara

Teen cd-hyllyyn paljon porauksia, mutta nämä ensimmäiset poraukset ovat cd-hyllyyn pienten pystylevyjen päihin (mitat 164 x 18). Jokaiseen pintaan tulee kolme reikää 64 millin välein reiän keskikohdista laskien, koska monikaraporassa kahden poran keskikohtien väli on aina 32. Mitat ovat siis reunasta reunaan 18 - 64 - 64 - 18. Syvyys on tehty 40 pitkille poratapeille, eli rei'istä tulee 33 syvät. Liitoksen toiseen osaan tulee 12 syvät reiät, joten reikään jää yhteensä 5 milliä painevaraa. Kaikki mitat cd-hyllyssä alkavat sen takaseinästä, koska etuseinät ovat valmiissa hyllyissä eri tasoilla, mutta takaseinä samalla tasolla seinää vasten.

Pora & poraaja.

Pidän monikaraporasta, koska siinä voi ajatella tarpeeksi monta kertaa asian läpi ennen porausta, minkä vuoksi mokia tulee vähemmän. Pora on nyt vaaka-asennossa. Säädän terät oikeisiin paikkoihin, mustat terät "oikeakätisiin" koloihin joka toiseen - niissä lukee kirjain R. Laitan sivuvasteen paikalleen silmämääräisesti ja testailen testipalalla sen paikkaa niin, etteivät terät vielä pyöri. Paikallaan olevat terät jättävät kuitenkin pienen jäljen, josta näkee reiän keskikohdan. Samoin testaan oikean korkeuden. Kun sivuvaste ja korkeus ovat kohdallaan, säädän syvyyden. Valkoisen koneen syvyyden lukitsemisvipua pitää vääntää suunnilleen kengällä jotta se ei vahingossa löysty ajaessa. Lopuksi teen testipalalla koeajon (todellisessa elämässä niitä tehdään ainakin 3), jotta mitat ovat varmasti oikein.

Oikeakätiset poranterät.

   

Syvyyden säädin. Käytä voimaa!

Pora on melko turvallinen laite, mutta pari juttua kannattaa ottaa huomioon. Kuulosuojaimet on tietenkin hyvä olla, mutta oleellisempaa on esimerkiksi olla työntämättä sormia pyöriviin poranteriin. Tämän takia pitää ylimääräiset terät ottaa karoista pois, jotta ne eivät jää vaarallisesti pyörimään tyhjää. Myös puristimia kannattaa pitää silmällä, sillä ajon alkaessa molemmat puristimet tiukentuvat, joten kannattaa katsoa ettei käsi ole välissä.

Varo puristinta!

Varo terää!

Itse ajo kestää muutaman sekunnin. Palasta kannattaa pitää tukevasti kiinni, koska puristinten teho on heikohko - edelleenkin niin, että sormet eivät ole vaaravyöhykkeellä. Porat tottelevat jalkapainiketta, ja pyörivät vasta kun etuosan namiska on oikeassa asennossa. 

Ohjaintaulu ja namiskat

Solidaarinen puuseppäopiskelija siivoaa lopuksi purut pois koneen päältä ja takaa imuriin.

Liimalevy - Anna

Aloittaessasi liimalevyn tekoa kannattaa ensiksi tarkistaa puunkierrätyslaatikot. Voit yrittää etsiä mahdollisimman samanlevyisiä ja -paksuisia kappaleita, mutta liimalevyn teossa tämä ei ole täysin välttämätöntä. Siksi tarvittavat kappaleet, on usein helppo löytää puunkierrätyslaatikoista. Muista kuitenkin että kappaleidesi on oltava tarpeeksi pitkiä, että voit ne liimattuasi hioa ne vielä haluamasi paksuisiksi. Tasohöylän (eli paksuushöylän) läpi saa ajaa ainoastaan 300mm pitkiä tai pidempiä kappaleita.

Kun sinulla on kaikki tarvittavat kappaleet, joko puunkierrätyslaatikosta tai käyttämättömästä raaka-aineesta sopivan kokoisiksi sahattuina, aja kaikki kappaleesi oikohöylän (kuva1) läpi. Kappaleista höylätään kummatkin syrjät ja lape, (eli kappaleen sivut ja alapuoli) että niistä tulisi suorakulmaisia, eikä liimalevyn saumoja jäisi auki. Tarkista kappaleiden suorakulmaisuus suorakulmalla, jos olet epävarma. Jotkut höyläävät oikohöylällä lappeen ja ainoastaan toisen syrjän ja siirtyvät sen jälkeen tasohöylälle, jolla hiovat toisen syrjän. Tämäkin tapa on hyvä ainakin silloin, jos haluaa kappaleista täysin samanlevyisiä. Jos sillä ei ole niin väliä, kummankin syrjän ajaminen oikohöylällä on ehkä vähän nopeampaa.

Ennen kuin liimaat, kannattaa numeroida kappaleet kokoamis järjestyksessä (kuva 2). Varmista että sinulla on puristuksen paineentasaajat (eli puukappaleet liimalevysi kummallekkin sivulle ja sen ylä- ja alapuolelle, ettei liimalevy halkea, hajoa tai väänny ollessaan puristuksissa), sekä käsipuristimet niitä varten. Kannattaa käyttää hyväkuntoista liimaa, jossa ei ole roskia tai paakkuja, muuten saumoja voi jäädä liimalevystä auki vaikka kappaleet olisivatkin suorakulmaisia.

Liimatessasi tela on kätevä liimanlevittäjä, mutta myös pensseli kelpaa. Kun levität liimaa, levitä sitä tasaisesti kaikkien paitsi viimeisen kappaleen oikealle sivulle itsestäsi katsottuna (kuvat 3 ja 4). Kun liimaa on kappaleiden sivujen joka puolella, kokoa liimalevyn kappaleet numero järjestyksessä puristimien ja ylä- ja alapuolelle tulevien paineentasaajien väliin (kuva 5). Purista puristimia ensin vain vähän ja kiinnitä sivuille sen jälkeen paineentasaajat käsipuristimin. Kun paineentasaajat on kiinnitetty, voit puristaa puristimia enemmän. Jos pelkäät, että liimalevyn saumoja jää auki, voit vielä lisätä puristimien väliin käsipuristimet varmuuden vuoksi (kuva 6). Liimalevy kuivaa noin 10-20min., jonka jälkeen voit iroittaa sen puristimista (kuva 7).

Ennen kuin hiot liimalevyä tasohöylällä, poista pahimmat saumojen välistä pursunneet liimat taltalla, ettet pilaa tasohöylän teriä. Höylää liimalevysi halutun paksuiseksi ja kummaltakin puolelta tasaiseksi tasohöylällä (kuva 8). Tämän jälkeen voit sahata pyörösahalla (eli sirkkelillä) liimalevysi haluamasi pituiseksi ja levyiseksi. Että päät olisivat suorat, sahaa ensin toinen pää tasaiseksi ja vasta sitten liimalevy haluamasi pituiseksi toisesta päästä. Kannattaa miettiä mistä päästä otat pituutta tai leveyttä pois enemmän, sillä jos liimalevyssäsi on esimerkiksi oksia tai pihkataskuja saatat voida sahata ne pois tässä vaiheessa. Kun liimalevy on halutun kokoinen se on valmis käytettäväksi. (Kuva 9 ja 10)

Liitokset -Ville

Liitoksia on monia erillaisia. Usein myös on käytetty tappeja osien yhdistämiseen. Jotkut liitokset ovat helppoja ja jotkut haastavia ja palkitsevia. Kun liitos tyyli on valittu, niin täytyy valita työkalu. Niitä on ainakin kolme: Taltta, saha ja pora. Ennen kuin aletaan tekemmään työtä niin pitää olla hyvin tarkka suunnittelujen kanssa, tai muuten tulee tekemään ison virheen ja joutuu aloittamaan alusta.  Liitoksien täytyy olla saman kokoisa ja saman muotoisia. Siksi pitää käyttää työntömittaa mittaakseen pituuden, leveyden ja syvyyden. Työkalut ja koneet liitosten tekemiseen ovat teräviä ja voivat tehdä vakavia vahinkoja jos et ole varovainen.



                                                                                                                          
           


                                                                                                      Sirkkeli




Taltat


                                                                                                                        









Pylväsporakone

Liimalevy -Juha

Liimalevyn otat tarvittavan määrän aihioita ja otat huomioon nyös työvaran. Aihiot höylätään ensin oikohöylässä yksi puoli tasaiseksi. Sen jälkeen siirrytään tasohöylään jossa höylätään vastakkainen puoli myös tasaiseksi. Muista jättää sopiva määrä työvaraa. Höyläyksen jälkeen mietit mihin järjestykseen laitat aihiot jotta syyt menisivät hyvin ja jotta liimalevyn näkyvällä pinnalla ei olisi huonoja oksia. Koska puu elää pitää katsoa tarkkaan miten syyt laittaa jotta liimalevy ei ryhtyisi taipumaan. Kun syyt on mielestäsi hyvin ja näkyvä pinta näyttää hyvältä on liiamauksen vuoro. Aihioihin levitetään sopiva määrä limaa jonka jälkeen ne laitetaan puristukseen. Liimalevyn annetaan olla puristuksessa vähintään 15 min. Kun liima on kuivunut levystä otetaan turha liima pois ja sen jälkeen höylätään tasohöylässä oikeaan paksuuteen ja leveyteen jos haluaa. Liimalevyn pituus sahataan sirkkelissä sopivaksi.