Liimalevyn tekeminen alkaa vaikkapa tuppeen sahatusta tavarasta. Raakatavaraa valitessa täytyy miettiä paras mahdollinen hyötysuhde ennen särmäsahalle menemistä. Esim suorasta tavarasta joka on 50 milliä paksua saadaan tehtyä 42-45 leveitä lamelleja jotka ovat hyviä liimalevyn tekemiseen. Se mihin asetteeseen särmäsaha laitetaan riippuu siitä MINKÄ PAKSUINEN VALMIISTA LEVYSTÄ HALUAA + n 5 milliä. Tämän jäkeen siirrytään oikohöylälle ja oiotaan lamelleiden liimapinnat. En käytä tasohöylää koska pelkästään oikohöylää käyttämällä saadaan estettyä levyn saumojen päistä halkeilu.
LiLe:ssä on tärkeää että VIEREKKÄISTEN LAMELLEJEN ELÄMINEN TAPAHTUU ERI SUUNTIIN. Tämä varmistetaan syyrakenteista. Kun tämä on tehty on lamellit hyvä merkitä kokoamisjärjestykseen. Liimauksessa tarvitaan puristimia ja tukipaloja. Liimat pintaan ja palat oikeassa järjestyksessä puristumaan. LiLe kuivaa parissa kymmessä minuutissa.
Sitten vain paksuus höylässä oikeaan paksuuteen ja pöyrösahassa oikeaan kokoon.
Hienoa Antti!
VastaaPoistaEnsimmäinen työselostus suoritettu. Jatkossa kannattaa varmaan jos mahdollista ottaa yksityskohtaisempia tekemisen kuvia, esimerkiksi oikohöyläyksen käsiotteista, lammelleiden ladonnasta.Liiman levityksestä, mutta tästä on hyvä mennä eteenpäin hienoa!
Hyvää Nykin matkaa ja hiihtolomaa palataan sorvin ääreen viikolla 9.
-Janne
Hienoa, että ensimmäisen työselostuksen myötä toiminta on lähtenyt liikkeelle. Jannen kuvaama innostus tuntuu olevan käsinkosketeltava. Kannattaa myös hyödyntää ryhmätyön voimaa heti alusta asti siten, että otatte toisistanne kuvia työtehtävissä. Näin tulee dokumentoiduksi työntekijä ja blogin kirjoittaja itse työssään. Eri dokumentteja voi hyödyntää oppimiseen esimerkiksi omia työasentoja tarkkailemalla ja myös työturvallisuusnäkökohtiin huomiota kiinnittäen. Dokumentteja, joissa työntekijä näkyy itse työtehtävissä voi myöhemmin hyödyntää vaikkapa työnhakutilanteissa. Ammattikielen taitava ja täsmällinen käyttö työselostuksissa antaa vakuuttavan kuvan myös ammatillisten sisältöjen hallinnasta. Tästä on hyvä jatkaa. T. Jukka P
VastaaPoista